”Siinä se on, ispinä. Hartaasti sitä käytettiin ennen, varsinkin sota-aikana, niin Haapalahdessa kuin meillä Ruohokarissakin.  Lampaita teurastettaessa otettiin tarkkaan talteen kaikki tali. Se pienittiin   murusiksi ja suolattiin survoen perunanuijalla nelikkoon, josta oli sitten  hyvä hakea höystettä tarvittaessa. Anni muistaa Kylmäsen Esterin tehneen ohravelliä, johon ruskisti sekaan ispinöitä,  ja sekös maistui sota-aikana hyvälle. Mamman tapana oli käristää paistinpannussa ispinöitä  ja siihen tirauttaa vain vähän vettä ja  suolaa aika vankasti. Siitäpä tulikin säästäväinen  kastike perunalle, mutta silti hyvän makuinen.” 

Neljä valtakunnallisesti toimivaa sukuharrastusjärjestöä eli Suomen Sukututkimusseura, Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys, Sukuseurojen Keskusliitto ja Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto julistivat 11. joulukuuta  Suomeen kansallisen Sukututkimuksen päivän.

Sukututkimuksen päivää vietetään vuosittain 11. huhtikuuta, Turun piispa Johannes Terseruksen (1605–1678) kuolinpäivänä. Terserus oli suomalaisen harrastusluontoisen sukututkimuksen uranuurtaja ja joukkoistetun sukututkimuksen edelläkävijä.

Hän aloitti Turun piispana ollessaan yli 300 vuotta kestäneen tutkimusprojektin, jonka tuloksia julkaistiin sukukirjoina vuosina 1850 ja 1971.