Toimintaa 2008

tulosta | takaisin
     
 

Sukutapaaminen 2008

KUTSU

Hanhelan Sukuseuran hallitus, yhdessä Kustaa ja Edith Hanhelan jälkeläisten kanssa, kutsuu kaikki sukuseuran jäsenet ja muut Hanhelan sukuun kuuluvat tapaamaan toisiaan Haukiputaalle. Taipaleenkylässä olevan Hanhelan tilan maat sijaitsevat Kiiminkijoen molemmilla puolilla Kiimingin rajan tuntumassa.

Haukiputaan kunnan Haukiputaan kylään on Isojaon perusteella 24.10.1834 perustettu tila Hanhela 52, jonka manttaaliluku oli 0.0833 eli 1/12. Tila käsitti 13,99 ha viljeltyä maata, 58,05 ha metsämaata ja 7,57 ha joutomaata eli yhteensä 79,61 hehtaaria.

Hanhelan tilasta löytyy asiakirjamerkintöjä ainakin 1770-luvulta lähtien. Vuodesta 1836 lähtien tila on ollut Hanhelan suvun hallussa. Lukuisien jakojen ja myyntien seurauksena alkuperäinen tila on pirstoutunut kymmeniin palasiin. Kantatilan Hanhela 52:1 omistaa Eila Hanhela.

Hanhelan raittiin tutustuminen
  • kokoontuminen Hanhelan kentälle sunnuntaina 10.8.2008 klo 13.00
  • mahdollisuus opastettuun kesäkävelyyn Ispinäpellolta Puukellokentälle
    • tervahauta, vanhat asuinpaikat, Tamppikoski
  • tutustuminen aittaan, puohirakennukseen ja kivinavettaan
  • kivipaasiin kiinnitetyn muistolaatan paljastaminen
  • tarinaa heinänteosta suoniityillä ja muistelmaa salamasta lehmien tappajana
  • kertomus Tamppikosken voimalaitoksen lyhyestä elinkaaresta
  • muuta asiaan kuuluvaa ja tilanteeseen sopivaa

Kahvi- ja rupattelutunti: Sukutapaamisen osallistujat huolehtivat itse omat eväänsä eli kyseessä ovat perinteen mukaisesti ”nyyttikestit ulkona”. Siispä laittakaa valmiit kahvit termoskannuihin sekä leivät ja nisut retkipakettiin. Nuotiomakkarat voi myös ottaa mukaan. Rantanuotio sytytetään, mikäli viranomaiset sallivat avotulen tekemisen.

Pukeutumisohje: Pukeutukaa säätilan mukaan ulkoilua varten, myös sateeseen varautuen. Kivinavetta ja viereinen lato antavat suojaa, mikäli ilma käy ihan mahdottomaksi.

Ajo-ohje: Haukiputaan ja Kiimingin väliseltä maantieltä erkaantuu Hanhelantie, joka johdattaa Hanhiperälle Hanhelan kentälle. Tarkka kartta osoitteesta www.patio.fi > Kesäpuoti > Kartta.

Tervetuloa!
H. Tapio Hanhela
gsm 050 443 3067 – jos kysyttävää, soita

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.
Sukuun kuuluvat voivat tilaisuudessa liittyä sukuseuran jäseniksi.

YHTEENVETO - Koskivainiontie 10, Hanhela

Hanhelan Sukuseura ry:n sukutapaaminen 2008 järjestettiin ulkoilmajuhlana suvun kantatilalla Haukiputaalla Taipaleenkylän Hanhelassa sunnuntaina elokuun 10. päivänä. Vaikka kesällä satoikin runsaasti, tuona päivänä saatiin nauttia sateettomasta poutapilvisestä säästä. Sukutapaamiseen osallistui lähes 80 sukuun kuuluvaa. Nuorimmalla ja vanhimmalla osallistujalla oli ikäeroa runsaat 80 vuotta. Osallistujien joukossa oli neljä 80 vuotta täyttänyttä.

Tilaa Hanhela 52:1 ovat viimeksi viljelleet ja hoitaneet Kustaa ja Edith Hanhela. Heidän jälkeensä tilan ovat jakaneet lapset Eero, Pentti, Eila, Paavo, Mauno, Lasse, Tapio ja Jouko. Kantatilan rakennuksineen omistaa nyt Eila Hanhela. Sukutapaamisen valmisteluun ja järjestämiseen osallistuivat aktiivisesti kaikki kahdeksan tässä esiteltävässä pihapiirissä kasvanutta Hanhelan suvun edustajaa.

Sukutapaamisen alussa sukuseuran puheenjohtaja H. Tapio Hanhela kertasi lyhyesti tilan Hanhela nro 52 historiaa. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät ovat 1770-luvulta, ja saman suvun hallussa tila on ollut vuodesta 1836 lähtien. Puheenjohtaja kertoi tarkemmin vanhasta päärakennuksesta ja sen muutoksista etenkin viimeisten 50 vuoden aikana. Hän esitteli lyhyesti myös kunnostetut rakennukset eli kivinavetan, vilja-aitan ja luhtiaitan. Puheenjohtaja luki vanhempien sisarusten muistikuviin pohjautuvan tositarinan kahdesta lehmästä, jotka kuolivat salamaniskusta 1950-luvun puolivälissä.

Sukuseuran sihteeri Pentti Hanhela esitti kertomuksen Tamppikosken voimalaitoksesta. Muistikuvat noin 60 vuoden takaisista tapahtumista vaihtelevat mm. tarkasta ajankohdasta ja aikaansaadusta sähkövalosta. Sihteeri muisteli myös heinäntekoa Hetejärvellä. Sukuseuran ensimmäinen oltermanni Eero Hanhela kertoi, millaisen hillareissun kolme miestä teki samaisen Hetejärven suunnalle. Oltermanni kertoi lisäksi pöllintekoon liittyneestä veljeskisasta ja nääkköjen tekemisestä.

Kertomusten ja muistelujen jälkeen paljastettiin suvun muistomerkki. Muistomerkki koostuu kahdesta kivestä, joista toiseen on kiinnitetty muistolaatta ja toiseen alasin. Muistolaatta on kiinnitetty isoon kiveen, joka on tuotu vanhalle talonpohjalle ja nostettu pystyyn entiselle keittiön kohdalle. Laattakiven edessä on pienempi kivi, jossa olevaan alasimen koloon on kiinnitetty alasin.

Muistolaatan teksti kertoo seuraavat asiat:

HANHELA
TILA nro 52 SUVUN HALLUSSA
VUODESTA 1836

TÄLLÄ PAIKALLA SIJAINNUT
VANHIN ASUMUS PURETTU 1994

HANHELAN SUKUSEURA RY 2008

Eila Hanhela on luovuttanut mainitun talonpohjan, noin 2 aaria, sukuseuran käyttöön. Hanhelan sukuun kuuluvat ja suvun historiasta kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa muistomerkkiin milloin tahansa. Kiviaidan vieressä olevilla penkeillä voi vaikka nauttia eväskahvit, ihailla muistomerkkiä ja illistellä komeita kiviä. Mikäli vierailijat haluavat tutustua rakennuksiin, on otettava yhteyttä sukuseuran puheenjohtajaan tai kantatilan omistajaan.

Muistomerkin välittömään läheisyyteen istutettiin juhlan alla yksi mustakuusi. Entuudestaan paikalla on jo ’tavallisia’ kuusia ja kaksi näyttävää lehtikuusta. Mustakuusi on toiselta nimeltään Kanadan kuusi, joten se luo ajatuksellisen yhteyden Pohjois-Amerikassa asuviin suvun jäseniin. Kuusi sopinee Hanhelan suvun nimikkopuuksi siinä kuin hanhi nimikkolinnuksi.

Muistomerkin paljastamisen jälkeen osallistujat tutustuivat rakennuksiin. Kivinavetta on valmistunut 1900-luvun alussa ja sen hirsistä löytyvät vuosiluvut 1837 ja 1908. Kivinavetan lisäksi kohteina olivat navetan lato, vilja-aitta ja luhtiaitta, joihin kaikkiin oli koottu nähtäville vanhan ajan esineitä ja työkaluja. Vilja-aitassa on yksi tynnyri, jonka pohjassa on vuosiluku 1802. Kivinavetan kupeella oli Oltermanni-Eeron kokoama pitkä rivi mitä erilaisimpia höyliä.

Tämän jälkeen siirryttiin Kiiminkijoen rantaan Koskivainiolle nauttimaan vapaasta seurustelusta ja omista hyvistä eväistä. Paavo Hanhela oli valmistellut Kieloniemeensä hyvät olosuhteet makkaran paistamiseen ja kahvitteluun. Menomatkalla osallistujat saivat omin silmin katsoa, millaiseen paikkaan Tamppikosken voimalaitos oli rakennettu. Ne osallistujat, jotka eivät olleet mukana Hanhelan raitin kävelyllä sukutapaamisessa 2004, kävivät ennen jokirantaan tuloaan tutustumassa raittiin aina tervahaudalta lähtien.

Osallistujat olivat tyytyväisiä sukutapaamiseen. Sukuun kuuluvat olivat jälleen voineet tutustua lisää toisiinsa ja suvun historiaan.

Katso kuvia sukutapaamisesta tästä linkistä ja joulutunnelmia navetasta tästä linkistä.