Toimintaa 2007

tulosta | takaisin
     
  Vuoden 2007 sukutapaaminen kesällä sunnuntaina 12.8. klo 13 alkaen Ylikiimingin kunnassa, Ylivuoton kylällä, Jokelan tilalla, postiosoitteessa Hanhelantie 113, 91300 YLIKIIMINKI.

Hanhelan Sukuseuran hallitus, yhdessä Eemeli ja Kaisa Hanhelan jälkeläisten kanssa, kutsuu kaikki sukuseuran jäsenet ja muut Hanhelan sukuun kuuluvat tapaamaan toisiaan Ylikiiminkiin. Ylivuoton kylässä oleva Jokelan tila sijaitsee Kiiminkijoen rannalla joen pohjoispuolella.

Sukutapaamisen teema on Jokelan tila.

Jokelan tilan esittely. Salme Nauska kertoo elämästä Jokelan tilalla ennen ja nyt. Tila kuuluu nykyään, Oulujoen kunnan jälkeen, Ylikiimingin kuntaan. Tulevan kuntaliitoksen myötä siitä tulee osa Oulun kaupunkia. Hallinnolliset rakenteet muuttuvat, mutta suvut ja kylät säilyvät.

Taidenäyttely. Perheen tyttäret ovat kunnostautuneet maalaustaiteen harjoittajina jopa siinä määrin, että ovat myyneet taulujaan. He ovat olleet lastensa kanssa useamman vuoden ajan ahkeria taidepiirien jäseniä. Sukutapaamiseen liittyen Eemeli ja Kaisa Hanhelan lapset ja lastenlapset ovat pystyttäneet taidettaan esittävän näyttelyn, johon vieraat voivat tutustua sukutapaamisen aikana.

Luontokuvaajaveljekset. Luontokuvaajina valtakunnallista mainetta saavuttaneet Heino ja Martti Hanhela esittelevät työtään ja työnsä tuloksia. Ainutkertaisen esityksen sisältöön vaikuttavat monien seikkojen ohella myös tapahtumahetken säätila ja muut luonnon ilmiöt, joten tarkempaa ohjelmaa ei voi kukaan tietää etukäteen.

Kahvi- ja rupattelutauko. Sukutapaamisen osallistujat huolehtivat itse omat eväänsä eli kyseessä ovat perinteen mukaisesti ”nyyttikestit ulkona”. Siispä valmiit kahvit termokseen sekä leivät ja nisut retkipakettiin. Nuotiomakkarat voi myös ottaa mukaan. Rantanuotio sytytetään, mikäli viranomaiset sallivat avotulen tekemisen.

Luontopolku. Kahvi- ja rupattelutunnin jälkeen iltapäivän päätteeksi on vuorossa pieni patikkaretki. Vajaan kilometrin päässä on Kultakoski, jonne kuljetaan Kultaojan kautta. Onnekkaimmat voivat nähdä kultakalan hyppäävän kosken kuohuissa… 

Oulusta Hönttämäen kautta Ylikiimingin kirkonkylälle on matkaa noin 35 km.

Ajo-ohje Ylikiimingin kirkonkylältä Ouluntien nro 833 ja Puolangantien nro 836 risteyksestä:

Vaihtoehto 1 = Kiiminkijoen pohjoispuolinen kulku eli autolla pihalle asti: Hetekyläntie nro 8361 vajaa 8 km, oikealle Alavuototie 12 km, vasemmalle Naurisnivantie 1 km (joen ylitys), oikealle Kontioviidantie vajaa 7 km, oikealle Jokelantie 1 km. Yhteensä 29 km, joista vain Hetekyläntie on päällystetty.

Vaihtoehto 2 = Kiiminkijoen eteläpuolinen kulku eli viimeiset sadat metrit kävellen: Puolangantie nro 836 runsas 23 km, vasemmalle Hanhelantie 1 km, auto parkkiin ja kävellen sillan yli. (Renkkusilta rakennetaan, mikäli joen suuret virtaamat eivät sitä estä.)

Yhteensä 24 km, joista vain viimeinen kilometri on päällystämätöntä tietä.

Karttalinkki

Pukeutumisohje: Säätilan mukaan ulkoilua varten, myös sateeseen varautuen. Rehulato ja vanha puoli antavat suojaa, mikäli ilma käy ihan mahdottomaksi.

Tervetuloa!

H. Tapio Hanhela                                Salme Nauska
050 443 3067                                      040 576 4628
(Tapio ja Salme vastaavat ennakkotiedusteluihin.)

Sää suosi sukutapaamista 12.8.2007. Aurinko paistoi lähes koko ajan, väliin jopa kuumasti.

Sukutapaaminen aloitettiin laulamalla virrestä 581 säkeistöt 1 ja 2.

Virren laulamisella kunnioitettiin Eemeli ja Kaisa Hanhelan muistoa.

1. Kiitos, Jumalamme,                         2. Sovinnossa meidän
kun annoit kauniin maan,                         suo maata rakentaa,
annoit jylhät metsät,                               että jokaiselle
loit vedet virtaamaan.                             se kodin tarjoaa.
Kiitos sisukkaasta                                   Kädestäsi maamme
työstä isien,                                          siunauksen saa,
kiitos isänmaasta                                   ohjaa esivaltaa
ja kohtaloista sen.                                  ja viisautta jaa.

Ohjelma toteutui suunnitellusti lukuun ottamatta luontopolkua. Se jätettiin pois, koska Kiiminkijoki virtasi niin kovin vuolaana runsaista sateista johtuneen korkean vedenpinnan vuoksi.

Salme Nauska oli kirjoittanut ansiokkaan historiikin Jokelan tilasta, jonka hänen isovanhempansa Anna ja Heikki Kokko olivat ostaneet vuonna 1927 ja jonne Eemeli Hanhela tuli vävyksi. Alpo Pilto esitteli historiikin vanhimpia osia ja Salme hiukan läheisempiä aikoja. Historiikkiin sisältyi kuvaelma, jossa näyttelivät Eemelin ja Kaisan neljä lastenlasta sekä yksi lapsi. Kuvaelman alussa Eemeli (Mika Hanhela) oli veljensä Martin (Jukka Hanhela) ja setänsä Matti Hanhelan (Jarkko Hanhela) kanssa savotassa Jokelassa. Toisessa näytöksessä Eemeli palasi polkupyörällä Jokelaan ihan vain Kaisan (Kaisa Ikonen) vuoksi. Loppunäytöksessä tulivat esiin Eemelin taidot hevostenhoidossa ja Kaisan taidot nautakarjanhoidossa. Lastenhoito heillä näytti luonnistuneen heti alusta pitäen eikä perheen rauhaa järkyttänyt edes vauhkoontunut vasikka (Tauno Hanhela).

Historiikin lyhennelmä on tämän kertomuksen jatkeena.

Historiikin ja kuvaelman jälkeen suuri vierasjoukko jaettiin kahtia. Toinen puolikas tutustui ensin elosuojassa luonnonkuvaajiin ja sitten pihapiirin rakennuksiin, toinen puolikas teki asiat päinvastoin.

Heino Hanhela esitteli omaa ja veljensä Martin ammattia luonnonkuvaajina. Esityksen aluksi Heinon poika Timo Hanhela lauloi komealla äänellä kappaleen Metsänpoika. Heinon ja Martin mielenkiinto luontoon ja eläimiin, erityisesti lintuihin, oli herännyt jo ennen kouluikää. Veljesten uraan ja tuotteisiin voi tutustua internetissä www.veljeksethanhela.net (Linkki myös näillä sukuseuran sivuilla.)

Salme Nauska opasti tutustumiskierrosta pihapiirissä. Riihi, aitta, puoji, navetta, sauna ja vanha puoli saivat asiantuntevan ja omakohtaisen esittelyn.

Vanhalla puolella oli esillä runsaasti talon lasten ja lastenlasten taidetta. Vanhoja käyttöesineitä ja työkaluja oli kuin pienessä kylämuseossa. Näyttely oli huolella ja taidolla pystytetty.

Vieraat nauttivat eväitään erilaisissa kokoonpanoissa pihalla ja rannalla. Rupattelu oli rentoa ja iloista. Digikamerat surisivat joka puolella. Tilaisuudessa olivat myynnissä ensimmäistä kertaa suvun logolla varustetut mukit.

Seurustelun lomassa oli muisteltu myös Eemelin 50-vuotispäivää syyskesällä 1956.

Sukulaisvieraita oli käynyt Haukiputaalta ja Kiimingistä. Kuorma-auton lavalla olivat kulkeneet sekä matkustajat että syntymäpäivälahjaksi hankittu keinutuoli. Autoilija oli ollut jokikyläläinen Esko Rautio, jonka vaimo Eine kuului Hanhelan sukuun. Auton lavalla olivat olleet ainakin Matti Hanhela ja tyttärensä Toini ja Sylvi sekä Taimi Järvelä Tuula-tyttärensä kanssa. Kyydissä olivat olleet myös Lempi Hanhela poikansa Ossin kanssa ja Kustaa Hanhelan Lasse-poika.

Salme Nauska

Tiivistelmä Hanhelan Sukuseuran sukutapaamisessa 12.8.2007 pidetystä esitelmästä 

Tilan Jokela 43:12 historia

Jokelan perustaminen

Ylivuotolla Pekka Holappa pyysi v 1845 maanmittarin katselmusta Saviharjun metsämaalle uudistilan perustamista varten. Pekan uudistilahanke kariutui, koska alueelta ei löytynyt vapaita niittyjä eikä niitä löytynyt myöhemmin muualtakaan. Lopulta noin kahden vuoden kuluttua v 1847 hän päätyi Kiiminkijoen pohjoispuolelle nykyisen Jokelan paikalle kruunun metsätorppariksi. Jokelan torpan katselmus tapahtui vuosina 1860 ja 1864. Peltoa todettiin raivatuksi 0,7 hehtaaria. Kytömaata oli 25 aaria ja niittyä noin 10 hehtaaria, jotka olivat kuutena lohkona. Osa niityistä oli soista kulotettu kasvullisiksi.

Tilalla oli aikaisempina vuosina harjoitettu tervanpolttoa. Lähitienoon metsät oli hakattu, joten polttopuut oli hankittava 1,5 km päästä.

Tuohikattoisia rakennuksia oli kahdeksan ja lähes kaikki oli rakennettu paljaalle maalle. Asuinrakennuksena oli savupirtti, joka oli nykyisen uudemman asuinrakennuksen tienoilla. Keittokatos oli lähes ilman kattoa eikä siinä ollut lattiaa. Kivijalalle rakennetussa tallissa oli puulattia. Navetassa oli vain keskiosalla puulattia ja se oli torpan suurin rakennus: pituus 7,2 m, leveys 6,15 m ja korkeus 2,7 m. Rakennuksista riihi oli hyväkuntoinen, mutta puojirakennus oli jo ränsistynyt. Karjaa oli kolme lehmää, yksi nuori nauta ja neljä lammasta sekä hevonen.

Ensimmäinen vuokrasopimus valtion ja torpan välillä solmittiin v 1869. Sopimukseen merkittiin vuosivuokraksi 12 kappaa jyviä. Vuokrasopimuksen yhteydessä todettiin torpassa olevan peltoa 0,7 ha, mutta niittyä vain 2 ha. Niittymaansa Jokela menetti v 1864 valtion ja Vuotungin (Vuoton kylän) välillä suoritetussa niittyjen vaihdossa Vuotungin kylälle ja lopullisessa jaossa ne siirtyivät Ylivuoton Koistilan tilan maiksi.

Metsätorpasta itsenäiseksi tilaksi

Jokela sijaitsi alueella, jossa ulkometsäpalstojen asukkaat olivat maanvaihtoa seuranneiden järjestelyjen vuoksi melkoisia hallinnollisia heittopusseja. Niinpä Jokelankin maat ja sen asukkaat käsiteltiin kuuluvan Muhoksen pitäjän Vuotungin kylän Merilän maalle vv 1849-1864, vaikka se todellisuudessa oli v 1842 vahvistetussa metsänjaossa merkitty kruunun maaksi. Metsähallinnon vakiinnuttua Jokelan torpan perustajasta Pekka Holapasta tuli kruunun metsätorppari.

Osa oulujokisten talollisten metsistä oli Juorkunassa saakka. He eivät tyytyneet tähän vaan halusivat vaihtaa metsänsä kruunun liikamaan erottamisen yhteydessä kruunulle jääneisiin lähempänä sijainneisiin metsiin. Ylivuotolla Kiiminkijoen pohjoispuolella olevat Ranta-aho, Innilä ja Jokela joutuivat v 1880 alusta Oulun pitäjän yhteiseen ulkometsään. Vuodesta 1896 alkaen henkikirjassa näiden torppien asukkaat kirjattiin Oulujoen Oulunsuun kylään. 2.4.1901 vahvistetussa ulkometsänjaossa Jokelan alue oli liitetty Pernu-nimiseen tilaan, joka sijaitsi Oulujoen Oulunsuussa (nro 43).

Kustaa ja Lyydia Kinnunen myivät kauppakirjalla 13.4.1923 torppari Johan Väänäselle 15.000 mk:n hinnasta omistamastaan Pernu 0,1850 manttaalin suuruisesta perintötilasta nro 43:9 Oulujoen kunnan Oulunsuun kylän Jokela-nimisen torpan lohkomalla erotettavaksi itselliseksi tilaksi. Lohkominen suoritettiin v 1924, ja tilalle tuli viljeltyä 4,84 ha, metsämaata 37,36 ha ja joutomaata 26,72 ha eli yhteensä 68,92 ha. Jokelan tilan lohkomispäiväksi on rekisteröity 27.1.1925.

Jokelan siirtyminen nykyiselle omistajasuvulle

Johan Väänänen velkaantui niin pahoin, että hän joutui luopumaan tilastaan. Perimätiedon mukaan Jokelaa huutokaupattiin kahteen otteeseen. Ensimmäisessä huutokaupassa tehdyt tarjoukset eivät kuitenkaan tyydyttäneet Johan Väänästä ja hän peruutti huutokaupan. Toisessa huutokaupassa Väänäsen oli kuitenkin lopulta tyydyttävä Heikki Kokon tarjoukseen. Jokela siirtyi 8.1.1927 päivätyllä kauppakirjalla 32.200 mk:n hinnalla Eemeli Hanhelan tulevan puolison vanhemmille Anna ja Heikki Kokolle. Anna ja Heikki Kokko myivät 25.6.1938 Jokelan tilan tyttärelleen Kaisalle ja tämän aviopuolisolle Eemeli Hanhelalle. Nykyisin Jokela on Pentti Hanhelan omistuksessa.

Jokelan asuttajia

Jokelan perustaja Pekka Holappa oli syntynyt v 1803 Ylivuoton Holapassa, jossa Pekan isä Matti Matinpka oli Holapan isäntänä Pekan syntymän aikoihin. Perhe muutti Muhoksen Rautioon ja asui siellä neljä vuotta. Palattuaan takaisin Ylivuotolle Matti perusti Ranta-ahon torpan v 1831 Holapan maille.

Pekka avioitui Valpuri Sakarintr Väänäsen eli Ämmänpään kanssa. Puoliso oli lähtöisin Ylikiimingin Alavuoton Ämmälästä. Valpurin perhe oli asunut muutamia vuosia Alavuoton Inkalassa. Pekalle ja Valpurille syntyi 2 poikaa ja 4 tytärtä. Tyttäristä yksi oli kuollut jo ennen Jokelaan muuttoa ja nuorimmainen Valpuri syntyi Jokelan perustamisvuonna.

Lapsista vanhin, Matti, asui vuosina 1853-1855 Alavuoton Inkalassa itsellisenä puolisonsa Briitta Juhontr Karhun kanssa ja joitakin vuosia jossakin Vuotungilla ja välillä Jokelassa. Perhe asusti yhtäjaksoisesti 4 vuotta vv1861-1865 Jokelassa vuokrasopimuksen pysyessä kuitenkin isä-Pekan nimellä. Perheeseen syntyi 8 lasta, joista kolme kuoli Jokelassa vuosina 1862,1863 ja 1864.

V 1872 vuokrasopimus siirtyi isä-Pekalta Juho-pojalle. Juholla oli puolisona Eemeli Hanhelan puolison Kaisan äidin täti Elsa Stiina Moilanen Utajärven Juorkunan Myllylästä. Perheeseen syntyi 5 lasta, joista kolme syntyi Jokelassa ja yksi kuolikin siellä.

Jokelan alkuvuosien aikoihin, aina 1850-luvun puoleenväliin saakka, ilmasto-olosuhteet olivat maanviljelyn kannalta hyvät. Vuosina 1856-1867 oli puolestaan useita katovuosia, 1860-luvulla jopa monta perätysten. Nälkävuodet näkyivät Jokelan torpassa Matti Holapan lasten kuolleisuutena ja Pekka-isän muuttona lastensa kanssa tilapäisesti pois Jokelasta.

30 vuotta kestänyt Holappojen aika päättyi v 1878 vuokrasopimuksen siirtyessä lyhyeksi aikaa Matti Matinpka Meriläiselle, joka asui Jokelassa vain 10 kuukautta. Matti oli avioitunut Kaisa Erkintr Perttusen kanssa. Pariskunnalle syntyi kaikkiaan 9 lasta, joista vanhin oli jo syntynyt ennen Jokelaan muuttoa. Perhe tuli Jokelaan Alavuoton Merilästä ja he muuttivat Jokelasta Vuotungin Ala-Koistilaan.

Asiakirjoissa vuosi 1879 Jokelan asuttajien osalta on sekava. Näyttää siltä, että Jokelassa ei ole asuttu ainakaan laillisesti tuona vuonna.

Merilöiden jälkeen Jokelan vuokraajaksi muutti Vuotungin Ala-Koistilasta v 1880 Matti Koistinen Greta vaimonsa kanssa. Heillä oli yksi lapsi. Matti Koistinen asui Jokelassa viisi vuotta. V 1885 hän vaihtoi asuntoa Väänästen perheen kanssa. Koistiset muuttivat Vuotungin Keinäselle ja sieltä tuli Jokelaan Alavuoton Koskipirtistä lähtöisin olevat Väänäset, jotka asuivat Jokelassa reilut 40 vuotta. Juho Väänäsellä oli puolisona Priitta Koistinen Ylivuoton Yli-Koistilasta. Ennen Jokelaan muuttoa perheeseen oli syntynyt kuusi lasta ja Jokelassa syntyi kolme lisää. Nuorin lapsi Viljami hukkui läheiseen Kultakoskeen 7-vuotiaana. Hänet löydettiin Kiiminkijoen Kultaojan suulta. Perimätiedon mukaan hän on ensimmäinen, joka haudattiin v 1904 perustettuun Ylivuoton hautausmaahan.

Isä-Juho Väänänen hoiti Jokelan isännyyttä kruunun metsätorpparina 1.4.1901 saakka ja sen jälkeen Pernun torpparina. Isänsä jälkeen Jokelassa jatkoi vuokraajana poika-Juho aina siihen saakka, kunnes hän lunasti Jokelan itsenäiseksi tilaksi 13.4.1923. Juholla oli puolisona Kristiina Erkintr Väyrynen Utajärven Juorkunan Myllylästä. Heille syntyi kuusi lasta, joista kaksi kuoli Jokelan vuosina. Juhon vaimo Priitta kuoli viisi vuotta lastensa kuoleman jälkeen v 1925.

Juho Väänänen myi tilan Anna ja Heikki Kokolle, jotka pääsivät muuttamaan Jokelaan 16.3.1927. Myytyään tilan tyttärelleen ja vävylleen v 1938 he muuttivat Vuotungin Pikkulaan, ja sieltä takaisin Jokelaan v. 1945. Heikki Kokko oli syntynyt v 1878 Ylikiimingin Vepsänkylän Tervahaarassa. Ensimmäisestä avioliitosta Mirjami Louhelan kanssa syntyivät kaksoset v 1902. Kun lapset olivat 11 kk:n ikäisiä, kuoli Mirjami ukonilmalla salamaniskuun. Heikki avioitui v 1905 Anna Inkalan kanssa. Anna oli syntynyt v 1872 Ylikiimingin Alavuoton Inkalassa. Pariskunnalle syntyi viisi lasta, joista nuorin eli Kaisa v 1915. Runsas vuosi ennen Kaisan syntymää perheen kaikki kuusi lasta olivat kuolleet muutaman päivän kuluessa. Perimätiedon mukaan osassa Vepsänkylää oli v 1914 riehunut punatautiepidemia.

Kaisa ja Eemeli Hanhela ostivat tilan Kaisan vanhemmilta v 1938. Kaisan (1914-2002) ja Eemelin (1906-1981) yhteiselämän ensimmäiset vuodet sattuivat sota-aikaan ja sota-ajan jälkeiseen taloudellisesti vaikeaan pula-aikaan. Tästä syystä johtuen Jokelan tilan kehittäminen alkoi toden teolla vasta 1950-luvulla. Kaisalle ja Eemelille syntyi yhteensä 11 lasta vuosina 1938-1955.

Tilan pinta-alaa kasvatettiin ostamalla vuosien varrella useaan otteeseen lisämaita ja raivaamalla uutta peltoa sekä lisäämällä karjaa. Karjataloudesta muodostui pääasiallinen elinkeino vuodesta 1949 alkaen, jolloin Valio alkoi kerätä maitoa Ylivuotolta. Huonoista kulkuyhteyksistä huolimatta Jokelakin liittyi maitoa lähettävien tilojen joukkoon. Tien tekeminen maantien varteen aloitettiin samana vuonna, mutta autolla ajettavaan kuntoon se saatiin kymmenkunta vuotta myöhemmin.
Karjatalouden alasajo alkoi v 1991. Silloin maidon lähettäminen meijeriin lopetettiin ja siirryttiin lihakarjan pitoon, joka sekin lopetettiin v 2003.

Nykyisin Jokelan peltomaista osa on vuosittain hoidettua viljelemätöntä peltoa ja osa vuokrattua peltoa. Vuokratut pellot ovat sisarusten tontteihin sisältyviä peltomaita. Kaisa Hanhelan kuoleman jälkeen Jokelan rannat pihapiiristä jokivartta ylöspäin rantakaavoitettiin ja lohkottiin sisaruksille vapaa-ajan tonteiksi. Rantakaavotuksen jälkeen sisaruksista yksi toisensa jälkeen on rakentanut vapaa-ajan asunnon kotitörmille, kaksi jopa vakituisen asunnon. Kantatilaa asuu omistajansa Pentti Hanhela.

Lähde- ja kirjallisuusluettelo: Jokelan vanhat asiapaperit, Oulun Maanmittaustoimisto: isojakokartat, Maakunta-arkisto: henkikirjat, kruunun metsätorppien katselmuspöytäkirjat, kruunun metsätorppaluettelot, veronkantokirjat, vanhat kauppakirjat. Muhoksen ja Ylikiimingin srk:n kirkonkirjat. Kirjallisuus: Timo Sarkkinen: Ylivuoton kylähistoria, Assar Väänänen: Alavuoton asuttajia, Antero Tervonen: Oulujokisten sata vuotta, Erkki Taskila: Vepsän viestejä vuosien varrelta, Assar Väänänen: Kivikaudelta euroon, Esko Vesala ja Matti Savolainen: Sanginjärven kylähistoria, Oiva Turpeinen: Nälkä vai tauti tappoi?

Sukutapaaminen 12.8.2007 Osallistujat

Numerot 4.-7. tarkoittavat sukupolven järjestysnumeroa, kun Simon ja Maria Hanhela ovat 1. sukupolvi.

( ) Sulkumerkit tarkoittavat sukuun tullutta puolisoa.

Yhteensä 147 osallistujaa.

Esiäiti Kaisa Järvelä 2. sp (1833-1915) – jälkel. n. 500

5. Hilda Kauppi
6. Liisa Honkanen
(5.) Rauha Tervola
5. *Tuula Väliaho                  * = suvussa kahta kautta
   6. *Outi Orajärvi, (6.) Mika Orajärvi
5. *Pauli Järvelä, (5.) Vuokko Järvelä

Esi-isä Simuna Hanhela 2. sp (1839-1904) – jälkel. n. 420

5. Salme Nauska, (5.) Kalevi Nauska
5. Pauli Hanhela, (5.) Aila Hanhela
   6. Hannu Hanhela, (6.) Heli Hanhela
      7. Viivi H, Valtteri H
   6. Minna Aaltonen, (6.) Jani Aaltonen
      7. Juho A.
5. Pentti Hanhela
5. Elli Ikonen, (5.) Heikki Ikonen
   6. Kaisa Ikonen
   6. Pauli Ikonen
5. Anja Pilto, (5.) Alpo Pilto
   6. Anni Saari, (6.) Matti Saari
      7. Iina S, Eemil S, Elia S, Oliver S, Aksel S, Vauva S
   6. Hanna Pilto
   6. Marja Pilto-Hashy
   6. Elina Sääskilahti, (6.) Ari Sääskilahti
      7. Aaro S, Valtteri S, Venla S, Iida S
   6. Ulla Leskelä, (6.) Janne Leskelä
      7. Sinna L, Lenni L
   6. Antti Pilto
5. Hilda Hanhela
5. Tauno Hanhela, (5.) Anelma Hanhela
   6. Jarkko Hanhela, (6.) Anna-Leena Hanhela
      7. Lauriina H, Petrus H, Paulus H
   6. Jaana Hanhela
   6. Jouko Hanhela, (6.) Hanna Hanhela
      7. Valtteri H, Paulus H
   6. Jukka Hanhela, (6.) Annukka Hanhela
5. Annikki Hanhela
5. Heino Hanhela, (5.) Vuokko Hanhela
   6. Tapio Hanhela, (6.) Marjut Hanhela
      7. Helmi H, Hannes H, Hilla H, Pihla H
   6. Esa Hanhela, (6.) Salla Hanhela
      7. Eemil H, Samuel H, Mikael H, Saana H, Petrus H
   6. Juha Hanhela
   6. Timo Hanhela, (6.) Jaana Hanhela
5. Martti Hanhela, (5.) Teija Hanhela
   6. Johanna Rentola, (6.) Ismo Rentola
      7. Matleena R, Paulus R, Hannes R, Topias R
   6. Antti Hanhela, (6.) Reetta Hanhela
      7. Benjamin H
   6. Markus Hanhela
   6. Samuli Hanhela, (6.) Ulla-Maija Hanhela
   6. Mika Hanhela
   6. Satu Hanhela

5. Hilkka Perätalo

5. Osmo Hanhela
   6. Aila Postareff-Jurvelin, (6.) Jari Jurvelin
   6. Janne Hanhela
5. Tauno Hanhela

5. Seppo Hanhela, (5.) Sanni Hanhela

5. Esko Paso, (5.) Lea Paso
5. Aila Hautamäki, (5.) Matti Hautamäki
5. Aarne Paso, (5.) Päivi Paso
   6. Sara P, Teemu P           
4. Kauko Hanhela
4. Salme Saarela
   5. Eero Saarela

4. Eino Hanhela
   5. Aila Saarikoski, (5.) Simo Saarikoski
   5. Anja Soutukorva, (5.) Lars Soutukorva

5. *Tuula Väliaho
   6.* Outi Orajärvi, (6.) Mika Orajärvi
5. *Pauli Järvelä, (5.) Vuokko Järvelä

4. Sylvi Vittaniemi

Esi-isä Juho Hanhela 2. sp (1843-1913) – jälkel. n. 80

5. Ossi Hanhela, (5.) Anneli Härkönen
   6. Anssi Hanhela, (6.) Tiina Töyrä
      7. Hilla H
5. Taisto Hanhela, (5.) Eija Hanhela

5. Eero Hanhela, (5.) Ritva Hanhela
5. Pentti Hanhela, (5.) Elsa Hanhela
5. Eila Hanhela
   6. Hilppa Isola, (6.) Markku Isola
5. Paavo Hanhela, (5.) Raili Hanhela,
      7. Sofia Kyhälä
   6. Kirsi Kipinä
      7. Inka K, Essi K
5. Mauno Hanhela, (5.) Eeva-Liisa Hanhela
5. H. Tapio Hanhela, (5.) Marja Puirava-Hanhela
5. Jouko Hanhela

Tulosta tästä itsellesi sukuseuran jäsenyystarjouskirje. Kirje on PDF-muotoinen tiedosto, joka aukeaa Acrobat Reader-ohjelmalla. Mikäli sinulla ei ole Acrobat Readeria etkä halua asentaa sitä, voit lukea ja tulostaa alla olevan jäsenyystarjouskirjeen.

Arvoisa vastaanottaja – Hanhelan sukuun kuuluva!

Hanhelan Sukuseura ry, kotipaikka Haukipudas, on perustettu vuonna 2001. Hanhelan suvun kantavanhemmat ovat Simon Tuomaanpoika Hanhela (1801-1888) ja Maria Erikintytär Huru (1797-1884). Heidän jälkeläisiään on sukuselvityksen tiedostossa noin 1 300 kahdeksassa sukupolvessa. Puolisoita tiedostossa on noin 560. Simonin ja Marian esivanhempia on kirjattuna 1600-luvulle.

Hallitus ja muut toimihenkilöt 2007 – 2009     hanhelansukuseura@fimnet.fi

Puheenjohtaja H. Tapio Hanhela, Jaakonkatu 30 as 1, 68600 PIETARSAARI, gsm 044 585 8665.
Varapuheenjohtaja Esko Siika-aho ja jäsenet Ossi Hanhela, Aarne Paso, Aila Postareff-Jurvelin, Anja Soutukorva ja Tuula Väliaho. Sihteeri Pentti Hanhela ja rahastonhoitaja Jouko Hanhela.
Tilintarkastajat Kimmo Kyhälä (vara Erkki Hanhela) ja Esko Paso (vara Salme Nauska).

Toimintaa

Kaksi ensimmäistä suku- ja vuosikokousta on pidetty Haukiputaalla vuosina 2003 ja 2006. Välivuosina on järjestetty seuraavat sukutapaamiset: Hanhelan raitin kävely Ispinäpellolta Puukellokentälle 2004 ja kouluasioiden muistelut Haukiputaalla Jokelan koululla 2005.

Kesän 2007 tapaaminen järjestetään Ylikiimingissä Ylivuoton kylässä Jokelan tilalla 12.8.2007.

Kesällä 2008 uusitaan Hanhelan raitin kävely ja 2009 järjestetään kolmas suku- ja vuosikokous.

Hanhelan Sukuseura ry:n toimintaan voit tutustua tarkemmin sukuseuran Internet-osoitteessa http://personal.fimnet.fi/yhdistys/hanhelansukuseura/ . Tulevien vuosien tuotteista (esim. seuran tunnukset, sukukirja) jäsenet saavat alennusta, jonka suuruus riippuu jäsenyysvuosien määrästä.

Liity jäseneksi – liitä myös läheisesi

Sukuseura toimii sitä paremmin, mitä enemmän on jäseniä (nyt yli 70). Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai joka avio-/avoliiton kautta on siihen liittynyt. Jäsen, joka täyttää 75 vuotta, on sen jälkeisistä vuosista vapaa maksusta.

Jäseneksi liittyvän on ilmoitettava nimensä, syntymäaikansa, osoitteensa ja mahdollinen sähköpostiosoitteensa rahastonhoitajalle. Ilmoitus joko sähköpostilla joukohanhela@luukku.com tai Internetissä tai kirjeellä osoitteeseen Jouko Hanhela, Kurvitie 16, 91300 YLIKIIMINKI.

Jäsenenä pysyminen tai jäseneksi liittyminen tapahtuu maksamalla kalenterivuoden 2007 jäsenmaksu 10 euroa/jäsen. Ohjeellinen eräpäivä vanhoille jäsenille on 15.02.2007. Uudet jäsenet voivat liittyä sukuseuraan milloin tahansa. Ainaisjäsenmaksu on 100 euroa.

Saajan tilinumero: 553 003 - 220 751
Saaja: Hanhelan Sukuseura ry
Maksaja
Eräpäivä: 15.02.2007
Maksettava EUR 10,00

Maksa jäsenmaksusi saman tien, älä jätä turhaan venymään – unohtuu.

Tervetuloa Ylikiiminkiin Ylivuoton kylälle Jokelan tilalle sunnuntaina 12.8.2007 klo 13.00. Ohjelman, ajo-ohjeet ja muut yleiset ohjeet saat hallituksen jäseniltä tai seuran Internet-sivuilta kesäkuussa.

Toivomme Sinun jakavan tätä avointa kirjettä mahdollisimman monelle sukulaisellesi – sukulaiselle, joka kuuluu Hanhelan sukuun!